Ensimmäisessä artikkelissamme käsittelimme Suomen pk-yritysten rahoituskuilua ja sitä, miten vaihtoehtoinen rahoitus täydentää perinteistä pankkirahoitusta. Nyt on aika sukeltaa syvemmälle: miten tämä käytännössä toimii ja mitä jokaisen sijoittajan tulisi ymmärtää ennen ensimmäistä sijoitustaan?
Tiivistelmä
Tässä artikkelissa käsittelemme:
- Miten laskurahoitus toimii sitä käyttävän yrityksen ja siihen sijoittavan yksityissijoittajan näkökulmasta
- Mitkä ovat keskeiset riskit ja miten niitä voidaan hallita
- Mitä kysymyksiä yksityissijoittajan tulisi kysyä ennen sijoituspäätöstä
- Miksi läpinäkyvyys on kilpailuetu vaihtoehtoisen rahoituksen ekosysteemissä
Lukuaika: 6 min
Laskurahoituksen perusteet
Laskurahoituksessa yritys myy avoinna olevat myyntilaskunsa sijoittajalle tai rahoittajalle ennen niiden eräpäivää. Yksinkertaistettu prosessi näyttää tältä:
Yrityksen näkökulma
Yritys toimittaa tuotteen tai palvelun asiakkaalle ja lähettää laskun 30 päivän maksuajalla. Sen sijaan että se odottaisi kuukauden laskun maksua asiakkaaltaan, yritys voi myydä laskun ja saada tuon pääoman käyttöönsä ennen kuin asiakas maksaa laskun.
Rahoittajan näkökulma
Rahoittaja ostaa laskun alle nimellisarvon, eli maksaa esimerkiksi 10 000 euron arvoisesta laskusta 9 800 euroa. Kun asiakasyritys maksaa laskun eräpäivänä, rahoittaja saa koko pääoman itselleen. Periaate on sama kuin joukkovelkakirjassa, mutta lyhyemmällä juoksuajalla (maksuajalla).
Laskurahoitus ei ole uusi rahoitusmuoto, sillä se on ollut olemassa vuosisatojen ajan, sillä jo keskiajan Venetsiassa kauppiaat rahoittivat kauppamatkojaan samalla periaatteella. Suomessa järjestelmä on vain digitalisoitu ja tehty läpinäkyvämmäksi.
Miksi yritykset rahoittavat saataviaan?
Vastaus tiivistyy näihin: käyttöpääoman saatavuus ja rahoituksen joustavuus.
Yritys voi olla kannattava paperilla, mutta kärsiä silti kassavirtaongelmista. Jos asiakkaat maksavat laskunsa 30–60 päivän päästä ja työntekijöiden palkat ja toimittajien laskut pitää maksaa tänään, syntyy rahoitusvaje ja kassasta loppuu rahat. Toinen yleinen syy laskurahoituksen käytölle on hetkelliset kasvaneet pääomatarpeet esimerkiksi sesonkivaihteluiden tai suurempien tilausten vuoksi.
Perinteiset pankkilainat edellyttävät usein vakuuksia ja hakuprosessit voivat olla pitkiä.
Laskurahoitus tarjoaa vaihtoehdon pankkirahoitukselle: rahoitusta joustavasti silloin kun sitä tarvitaan, vain niin paljon kun sitä oikeasti tarvitaan.
Tämä ei tarkoita, että laskurahoitus korvaisi pankit. Päinvastoin, terve yritys käyttää molempia.
Pankkilaina on hyvä vaihtoehto pitkäaikaisiin investointeihin, laskurahoitus lyhytaikaiseen kassanhallintaan.
Mitä riskejä sijoittajan tulee ottaa huomioon?
Rehellisyys on luottamuksen perusta. Laskurahoitukseen, kuten kaikkeen sijoitustoimintaan, liittyy riskejä, joista jokaisen sijoittajan tulee olla tietoinen:
- Luottoriski: Jos asiakasyritys ei maksa laskua, sijoittaja voi menettää sijoituksensa. Tämä on keskeisin riski. Siksi due diligence on kriittistä sekä laskun myyjän että ostajan osalta.
- Hajautusriski: Jos sijoitat vain yhteen laskuun tai yhteen yritykseen, riski kasvaa. Hajauttaminen on sijoittamisen perussääntö myös tässä.
- Maksuhäiriöriski: Vaikka yritys olisi vakavarainen, maksuongelmat voivat viivästyttää tuottoa. Tämä ei välttämättä tarkoita tappiota, mutta voi vaikuttaa likviditeettiin tai saatuun tuottoon.
- Markkinariski: Talouden yleinen tila vaikuttaa yritysten maksukykyyn. Laman aikana maksuhäiriöt tyypillisesti lisääntyvät.
Näiden riskien hallinta edellyttää systemaattisia prosesseja ja eri toimijoiden yhteistyötä ekosysteemissä. Kun infrastruktuuri mahdollistaa reaaliaikaisen tiedonkulun ja läpinäkyvyyden, riskit ovat paremmin hallittavissa.
Miten laskurahoituksen riskejä voidaan hallita?
Riskienhallinnan tulisi olla monen kerroksen järjestelmä:
- Ennakkoarviointi: Arvio yrityksestä. Mikä on sen maksuhistoria? Ketkä ovat sen asiakkaita? Nämä kysymykset pitää kysyä ennen jokaista rahoituspäätöstä.
- Hajauttaminen: Älä laita kaikkia munia samaan koriin. Levitä sijoituksia eri toimialoille, eri yrityksiin, eri asiakkaisiin.
- Jatkuva seuranta: Riskien arviointi ja seuranta ei lopu siihen, kun rahoitus on myönnetty. Markkinatilannetta ja yrityksen vointia pitää seurata koko ajan.
- Perintäprosessit: Jos maksuhäiriö tapahtuu, tarvitaan ammattimaiset prosessit tilanteen selvittämiseen.
Ekosysteemimallissa nämä vastuut jakautuvat eri toimijoille ja jokaisella on oma erikoisosaamisensa. Tämä on tehokkaampi kuin jos jokainen toimija yrittäisi hallita kaikkea itse.
Mitä yksityissijoittajan tulisi kysyä?
Jos harkitset sijoittamista laskurahoitukseen, kysy itseltäsi (ja palveluntarjoajalta) nämä kysymykset:
Ymmärrykseen liittyvät kysymykset:
- Ymmärränkö täysin, mihin sijoitan ja mitä riskejä siihen liittyy?
- Pystynkö kertomaan sijoituksesta tutulle ymmärrettävästi?
Taloudelliseen tilanteeseen liittyvät kysymykset:
- Onko minulla varaa menettää tämä pääoma?
- Onko tämä sijoitus osa hajautettua salkkua, vai laitanko liikaa yhteen koriin?
Palveluntarjoajaan liittyvät kysymykset:
- Millainen track record palveluntarjoajalla on? Mitä dataa he voivat näyttää?
- Miten riskejä hallitaan?
- Kuinka läpinäkyvää raportointi on?
Odotuksiin liittyvät kysymykset:
- Mitkä ovat todelliset tuotto-odotukset realistisessa skenaariossa?
- Mitä tapahtuu, jos jokin menee pieleen?
Nämä eivät ole turhia kysymyksiä. Ne ovat perusta hyvälle sijoituspäätökselle.
Läpinäkyvyys on kilpailuetu
Rahoitusalalla läpinäkyvyys ei ole itsestäänselvyys. Monimutkaiset tuotteet, epäselvät riskit ja heikko tiedonkulku ovat johtaneet lukuisiin kriiseihin historian aikana.
Laskurahoituksen ekosysteemissä läpinäkyvyyden pitäisi olla normi, ei poikkeus. Sijoittajalla tulisi olla pääsy samaan tietoon, jota ammattilaiset käyttävät päätöksenteossaan. Teknologia mahdollistaa sen, että sekä palveluntarjoajalla että rahoittajalla on mahdollisuus päästä seuraamaan lähes reaaliaikaista dataa, selkeitä riskiarvioita ja ymmärrettävää raportointia.
Tämä ei tarkoita, että sijoittamisesta tulisi riskitöntä. Se tarkoittaa, että jokainen voi tehdä hyvään tietoon perustuvia päätöksiä.
Mitä seuraavaksi?
Olemme nyt käsitelleet perusteita: miksi rahoituskuilu on olemassa ja miten laskurahoitus toimii käytännössä. Seuraavassa artikkelissamme syvennymme siihen, miten teknologia muuttaa riskien arviointia ja miksi ekosysteemiyhteistyö tekee prosesseista tehokkaampia.
Rahoitusekosysteemi on murroksessa. Kysymys ei ole siitä, muuttuuko se, vaan miten nopeasti ja mihin suuntaan.
Fortis mahdollistaa yritysten sujuvan rahoituksen tuomalla yhteen alan eri toimijoita kuten rahoittajia, teknologioita, osaamista ja yrityksiä. Olemme toimineet alalla jo yli 10 vuotta ja mahdollistaneet rahoitusta suomalaisille yrityksille yli 220 miljoonalla eurolla.
Jutellaan lisää jos sinua kiinnostaa yhteistyö kanssamme.
Tämä on yleistä sijoittamiseen liittyvää materiaalia, ei sijoitussuositus.